fbpx

Camelinan Viljely

Ota yhteyttä, kun haluat lisätietoja viljelystä ja viljelysopimuksesta:
Markku Lehmuskanta 0400 – 939 677, markku@lehmuskanta.fi

Taustaa

Camelina sativa, suomalaiselta nimeltään ruistankio, kuuluu rypsin tavoin ristikukkaisiin kasveihin ja se on kotoisin Välimeren alueelta ja Keski-Aasiasta. Camelinaa on viljelty Euroopassa jo pronssi ja rautakaudella, jolloin se oli unikon ja pellavan ohella yksi tärkeimmistä öljykasveista. Vaikka Camelina soveltuu hyvin eurooppalaiseen ilmastoon, sen viljely on keskiajan jälkeen ollut hyvin vähäistä. Camelinan öljyä käytettiin ruokaöljynä ja öljylamppujen sekä maalien seosaineena. Camelina kasvin tutkimusta tehtiin Suomessa vuosina 1995-1998 Helsingin Yliopistossa Kasvintuotantotieteen laitoksella, joka osallistui EU -rahoitteeseen Camelinan tutkimushankkeeseen. Tutkimustulosten perusteella syntyi kiinnostus aloittaa Camelinan sopimustuotanto Suomessa ja tuotteistaa siemenestä saatava öljy.

Janakkalan Piensiemen Oy tekee Camelinan viljelysopimuksia.

Kasvupaikka

Camelinan viljely onnistuu kolmos viljelyvyöhykkeelle asti, osittain jopa nelosvyöhykkeellä. Kasvukaudella 2001 Camelinaa viljeltiin eniten Hämeessä, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Näiden lisäksi myös Etelä- Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Savossa. Lähes kaikki maalajit soveltuvat Camelinan viljelyyn. Parhaiten viljelyyn kuitenkin soveltuu hieta- ja hietamultamaat sekä hietamoreeni. Yleensä Camelina menestyy samoilla mailla kuin rypsi ja rapsi. Camelina ei ole kovin poudanarka, joten myös hiesut ja hiesusavet voivat soveltua viljelyyn. Viljelyyn ei suositella metsän varjostamia peltolohkoja. Peltojen keskimääräinen happamuustaso on yleensä riittävä Camelinalle, pH-suosituksena on kuitenkin vähintään 6,0. Nurmi on osoittautunut hyväksi esikasviksi etenkin rikkakasvien torjunnan kannalta. Riittävän viljelykierron noudattaminen on tärkeää koska ristikukkaisena kasvina Camelinalla on möhöjuuririski. Kylvöä peräkkäisinä vuosina samalle lohkolle ei suositella. Sinappi ja rypsi eivät sovellu esikasveiksi. Camelinalla itsellään on hyvä esikasviarvo koska se on syvä juurinen. Camelina ei jää rikkakasviksi peltoon koska sen siemenellä ei ole lepotilaa.

Camelina sativa, suomalaiselta nimeltään ruistankio, kuuluu rypsin tavoin ristikukkaisiin kasveihin ja se on kotoisin Välimeren alueelta ja Keski-Aasiasta.


Muokkaus

Kevätmuokkaus on yksi tärkeimpiä ja samalla vaikeimpia tehtäviä Camelinan viljelyn onnistumisen kannalta. Sopivan kylvöalustan valmistaminen pienisiemeniselle Camelinalle vaatii nimittäin huomattavasti enemmän taitoa ja huolellisuutta kuin viljoilla.

Camelinan kylvömuokkaus tehdään viljojen kevätmuokkausta matalampaan, vain noin 2-4 cm:n syvyyteen ja sen tulee olla hienojakoisempi. Liian märän maan muokkausta on myös syytä välttää sillä se lisää rikkaruohoisuutta ja kovettumisriskiä sekä nopeuttaa kuivumista kylvön jälkeen.

Lannoitus

Tavoitteena 2000 kg hehtaarisato

Lannoituksen suunnittelun lähtökohtana ovat pellon viljavuusluvut. Näin etenkin nyt kun ympäristötuen ehdot määrittelevät tarkoin typen (N) ja fosforin (P) käytön.

Fosforin saatavuus on hyvin tärkeää aikaisessa taimivaiheessa Camelinalle. Typen täyspainoinen hyväksikäyttö kasvukauden alusta lähtien edellyttää taimivaiheessa nopeaa fosforin saantia.

Kylvö

Maan kosteus ja lämpötila määräävät yleensä öljykasvien kylvöajankohdan. Camelinan aikainen kylvö on osoittautunut hyväksi koska riittävä maan kosteus takaa nopean kasvuun lähdön. Lämpimässä maassa Camelina tulee sirkkataimelle 4-5 vuorokaudessa. Siemen kylvetään pintaan 1-2 cm syvyyteen. Kylvössä käytetään normaalia 12 cm riviväliä. Kylvömäärä on 8 kg /ha useimmilla maalajeilla mutta kevyillä mailla riittää jopa 6 kg/ha.

Sopivan kylvöalustan valmistaminen pienisiemeniselle Camelinalle vaatii nimittäin huomattavasti enemmän taitoa ja huolellisuutta kuin viljoilla.


Kasvinsuojelu

Monivuotiset rikkakasvit on syytä hävittää ennen Camelinan viljelyä. Pienessä taimivaiheessa se on arka kilpailulle mutta ruusukeasteella (6-8 lehtiaste) ja kasvuston kehittyessä se tukahduttaa siemenrikat melko tehokkaasti.

Yleensä tuholaisten torjunta tarve on erittäin vähäinen. Kasvitauteja Camelinalla on ollut vähän. Kalkkihometta esiintyy jonkin verran. Muita mahdollisia tauteja Camelina kasvustossa voivat olla pahkahome, möhöjuuri ja taimipolte.

Sadonkorjuu

Camelina menestyy hyvin Suomen kasvuoloissa ja sen kasvukausi on noin 100-110 päivää. Camelinan satotaso on 800-2500kg/ha. Keskisato on noin 1200-1500kg/ha ja luomuna noin 400 – 600kg/ha. Camelina on korjuuvalmista, kun siemenkodat muuttuvat punertaviksi tai ruskeiksi ja lopulta harmaantuvat. Siemenkodat voivat tuleentua hieman epätasaisesti koska jälkikukintaa saattaa esiintyä. Yleensä Camelina ei ole arka lakoontumiselle ja se kestää hyvin syksyn ränsistäviä säitä eikä siemenet varise herkästi. Suositeltava puintikosteus on alle 20%. Camelina voidaan puida tavallisella leikkuupuimurilla ja säädöt vaativat tarkkuutta (öljykasvit, pienet siemenet). Camelina on helppo puitava.

Camelina menestyy hyvin Suomen kasvuoloissa ja sen kasvukausi on noin 100-110 päivää


Kuivaus

Camelinan siemenen kuivaus on aloitettava välittömästi puinnin jälkeen, koska puintikostea siemen kuumenee nopeasti peräkärryssä tai kasassa varastoitaessa. Siemen on kuivattava 9 %:n kosteuteen mutta vältä ylikuivausta.

Kuivaukseen soveltuu kylmä sekä lämminilmakuivuri. Kuivauksessa tulee huomioida siemenen pieni koko (kulkeutuu ulos herkästi) joten puhaltimen imuilma tulee säätää minimiin (tarvittaessa vaihdettava pienempi suutin).

Varastointi

Camelinan siemen varastoidaan tilalla joko tiiviissä siiloissa tai suursäkeissä, jotka on laitettava kuiville lavoille kosteuden pääsyn estämiseksi. Varaston on oltava riittävän hygieeninen (lintujen ja jyrsijöiden pääsy estettävä), koska siementä käytetään elintarvikkeena kuumentamattomana. Viljelijä ottaa sadosta edustavan ennakkonäytteen puhtautta ja laadunvalvontaa (öljypitoisuus ja lehtivihreäpitoisuus) varten kuivauksen jälkeen ja lähettää sen Janakkalan Piensiemen Oy:lle (Vanhamikkola 224, 14200 Turenki).

Lajittelu

Camelina sato toimitetaan lajiteltavaksi Janakkalan Piensiemen Oy:n tiloihin, jossa siemen otetaan vastaan sekä irtotavarana että säkeissä (suursäkki ym.).

Keskitetty lajittelu on tarpeen koska kylmäpuristukseen käytettävä Camelinan siemen vaatii lajittelun ennen puristusta. Sadon määrää arvioitaessa on huomioitava, että lajittelussa siitä poistuu roskia noin 3 – 10 %, jauhosavikkaisista eristä jopa 20 %.

Keskitetty lajittelu on tarpeen koska kylmäpuristukseen käytettävä Camelinan siemen vaatii lajittelun ennen puristusta.


Ota yhteyttä, kun haluat lisätietoja viljelystä ja viljelysopimuksesta:

Markku Lehmuskanta 0400–939 677, markku@lehmuskanta.fi