fbpx

Camelinan historiaa – Miten kaikki alkoi suomessa?

Camelina sativa – ruistankio

Ruistankio, toiselta nimeltään kitupellava, kuuluu ristikukkaisten kasvien heimoon rypsin ja rapsin tavoin. Ei ole sukua pellavalle. Se on yksivuotinen, jäykkävartinen kasvi. Kukat ovat pieniä, läpimitaltaan viiden millimetrin mittaisia ja vaaleankeltaisia. Siemenkodassa on noin 20 pientä siementä. Tuhat siementä painaa vain gramman. Siemenessä on öljyä 38 – 42 %.

Kasvupaikan suhteen ruistankio on vaatimaton ja sillä on vähän luontaisia tuholaisia tai kasvitauteja. Rehevästi kasvaessaan pituutta voi tulla jopa 120 cm. Ruistankiota on viljelty ainakin pronssi- ja rautakaudella Keski-Aasiassa, jossa se on ollut merkittävä öljykasvi unikon ja pellavan rinnalla. Öljyä käytettiin mm. öljylampuissa. Suomeen ruistankio on tullut 1900-luvulla muun muassa tuontipellavan joukossa.

Camelinan viljelystä kiinnostuttiin uudelleen 1980-luvulla vaihtoehtoisena viljelykasvina. Erityisen sysäyksen viljelylle antoi EU -tutkimusprojekti Helsingin yliopistossa. Samaan aikaan kasvia alettiin kutsua Camelinaksi. Ensimmäisenä Camelina lajikkeena Suomen kasvilajikeluetteloon hyväksyttiin Borealin jalostama Camilla, joka on yhä ainoana lajikkeena listalla.

CAMELINA – EU -tutkimushanke

ALTERNATIVE OIL-SEED CROP – CAMELINA SATIVA AIR32178

  • Hankeaika 1.1.1995 – 31.12.1998
  • Koko hankkeen budjetti 1 981 718 €, josta EU tukea 1 102 000 €.
  • Hanketta koordinoi: Royal Veterinary and Agricultural University, Tanska.

Toteuttajat:

  • Danish Institute of Plant and Soil Sciences, Tanska
  • Scottish Agricultural College, Skotlanti
  • TEAGASC, Irlanti
  • Centre Technique Interprofessionnel des Oléagineux Métropolitains (CETIOM) Ranska
  • Helsingin yliopisto, Kasvintuotantotieteen laitos ja MTT Peipohja, Suomi

Hankkeen johtaja prof. Josef Zubr, Royal Veterinary and Agricultural University, Tanska

Hankkeen tavoitteet:

  • Kehittää eri ilmasto-oloihin sopiva viljelytekniikka Camelinalle
  • Valita viljelyyn sopivat jalosteet ja selvittää öljyn käyttömahdollisuuksia sekä kotitalouksissa että elintarvike- ja     nonfood -teollisuudessa

Hankkeen sisältö:

  • Tutkittiin Camelina sativa –öljykasvin viljelyä eri ilmasto-olosuhteissa Euroopassa.
  • Selvitettiin öljyn hyödyntämistä elintarvikkeena ja biodieselinä

Hankkeen toimenpiteet

  • Tutkittiin Camelinan viljelyä eri ilmasto-olosuhteissa Euroopassa
  • Selvitettiin Camelinan satotaso
  • Selvitettiin viljelytekniikkaa: kylvöaika, -syvyys ja –tiheys, hajakylvömahdollisuus, N- lannoitus, kasvinsuojelu yms.
  • Selvitettiin sopiiko Camelinan kuitu paperin valmistukseen
  • Selvitettiin öljyn hyödyntämistä elintarvikkeena
  • Selvitettiin korren hyödyntämistä, esim. Paperin raaka-aineena
  • Selvitettiin puristerouheen käyttöä eläinten rehun raaka-aineena
  • Selvitettiin öljyn käyttöä kosmetiikassa
  • Pyrittiin kehittämään Camelina öljyä sisältävä biodiesel

Hanke Suomessa

  • Suomessa oli kaksi koepaikkaa: Kasvintuotantotieteen laitos, Helsingin yliopisto ja MTT, Peipohjan koeasema
  • Suomessa tutkittiin Camelinan viljelymenetelmiä – kaikki viljelykokeet toteutettiin samanlaisina kaikissa maissa.
  • Kiinnostuimme öljyn rasvahappokoostumuksesta ja terveysvaikutuksista.
  • Teimme kylmäpuristuskokeita ja totesimme öljyllä olevan hienon mantelisen aromin.
  • Öljyn rasvahapoista 59 % on monityydyttymättömiä, joista tärkeimmät ovat alfalinoleenihappo (omega-3) 39 % ja linolihappo (omega-6) 15 %.
  • Näiden rasvahappojen käyttö auttaa alentamaan veren kolesterolia ja edistää sydän- ja verisuoniterveyttä.
  • Öljy sisältää myös runsaasti antioksidantteja (hapetuksenestoaineita) sekä erityisesti E-vitamiinia, kuten tokoferoleita. Öljy on hyvin säilyvää

Camelina Oy

  • EU –tutkimushankkeen päätyttyä, perustettiin Camelina Oy syksyllä 1998
  • Uskottiin vahvasti terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tulevaisuuteen (Benecol buumi).
  • Yrityksen perustajajäseniä olivat prof. Eija Pehu, Leena Kirjavainen ja Karita Alén.
  • Yritys aloitti Camelinan sopimusviljelyn 1999 ja tuotteisti öljystä elintarvikkeita.
  • Markkinoilla oli Camelina –tuoteperhe: neitsytöljy, kastike, pikkelssi, siemen ja rouhe. Öljy, siemen ja rouhe myös luomuna.
  • Yritys teetti kliinisiä tutkimuksia öljyn kolesterolia alentavasta vaikutuksesta.
  • Janakkalan Piensiemen Oy oli osakkaana yhtiössä lähes alusta lähtien.
  • Yhdessä kehitetylle öljyn kylmäpuristusmenetelmälle saatiin patentti
  • Yhtiön omistivat Raisio Yhtymä, Sitra, Innofinance Oy, MTK, Janakkalan Piensiemen Oy ja avainhenkilöt.
  • Raisio Yhtymä Oyj ja Camelina Oy aloittivat kaupallisen yhteistyön (20 %:n omistusosuus) keväällä 2002 Camelina -öljyn hyödyntämiseksi. Yhteistyö tarjosi tuotekehitykselle uuden, merkittävän lisämahdollisuuden kehittää terveyttä edistäviä ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja niiden ainesosia.
  • Tässä vaiheessa sopimusviljelijöitä oli noin 60. Sato vastaanotettiin Janakkalassa, missä siemenet lajiteltiin ja kylmäpuristettiin öljy.
  • Camelina öljyä tehtiin tunnetuksi kuluttajille lukuisilla messuilla
  • Yrityksestä kirjoitettiin useita lehtijuttuja
  • Lokakuussa 2004 Raisio Yhtymä osti Camelina Oy:n koko osakekannan:
    Raision tuotekehityksen tavoitteena oli tuoda markkinoille uusia, maukkaita ja terveellisiä elintarvikkeita. Näiden kehittämisessä hyödynnettiin Camelina öljyn ominaisuuksia. Raisio oli jo aiemmin tuonut markkinoille Camelina öljyä sisältävän sydänterveyttä edistävän Beneviva margariinin.

Janakkalan Piensiemen Oy

  • Vuoden 2004 jälkeen Camelinan sopimustuotantoa ja öljyn puristusta on hoidettu Janakkalasta, Janakkalan Piensiemen Oy.
  • Camelinan viljelyala on ollut enimmillään noin 5000 ha:n luokkaa vuonna 2006.
  • Janakkalan Piensiemen Oy:n aputoiminimi Suomen Kasviöljyt on viljelyttänyt Camelinaa vuodesta 2009.
  • Vuonna 2019 viljelyala oli Suomessa hieman alle 200 ha

Camelina öljyn käyttöä

  • Camelina öljyä voidaan käyttää paistamiseen, leivontaan, ruuanlaittoon, grillaukseen ja marinointiin tai vaikka salaatinkastikkeen pohjana. Se ei menetä juoksevuuttaan viileässä jääkaapissa kuten oliiviöljy.

Camelina tänään

  • Suomen Kasviöljyt harjoittaa Camelina liiketoimintaa: siihen kuuluu öljykasvien viljely, öljynpuristus, myynti ja markkinointi Suomen alueelle.
  • Pääasiallinen tuote on Camelina öljy, ja sitä on saatavilla sekä vähittäis- että tukkumyyntipakkauksessa.
  • Uusin tutkimus Camelina öljyn terveysvaikutuksista on tehty Itä-Suomen yliopistossa (Meuronen Topi) ja Karoliinisessa Instituutissa. Tulokset on julkaistu Prostaglandins, Leukotrienes and Essentiel Fatty Acids –julkaisussa kesällä 2020.